PHP –

Languages:ar | id | bg | ca | ceb | cs | da | de | et | en | es | eo | fr | he | hr | it | ko | lt | hu | nl | ja | no | pl | pt | ru | ro | sk | sl | sr | fi | sv | te | tr | uk | zh






Linki:
wolna encyklopedia
wolna wiedza online
Online - wiedza, encyklopedia
portal wiki pedia, wolna wiedza
Espanacams - video chat
letnie opony pirelli
tanie latanie norwegian
tanie bilety - norwegian
wolna encyklopedia
wolna wiedza

PHP

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paradigma olio, proseduraalinen
Tyypitys heikko
Yleinen suoritusmalli -
Muistinhallinta automaattinen
Julkaistu 1995
Kehittäjä The PHP Group
Viimeisin vakaa versio 5.2.8
Viimeisin julkaisupäivä 8. joulukuuta 2008 (5.2.8)
Viimeisin kehitysversio 5.3 alpha3
Merkittävimmät toteutukset -
Vaikutteet C, Perl
Vaikuttanut -
Murteet -
Käyttöjärjestelmä alustariippumaton
WWW-sivut http://www.php.net
Uutisryhmä comp.lang.php

(muokkaa)

PHP (lyhenne sanoista PHP: Hypertext Preprocessor) on Perlin kaltainen ohjelmointikieli, jota käytetään erityisesti Web-palvelinympäristöissä dynaamisten web-sivujen luonnissa.[1] Ohjelmointikielen lisäksi PHP-ympäristössä on laaja luokkakirjasto. PHP on komentosarjakieli, jossa ohjelmakoodi tulkitaan vasta ohjelman suoritusvaiheessa. PHP:tä voidaan käyttää useilla eri alustoilla ja käyttöjärjestelmillä.

PHP:n ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1995, ja nykyisin PHP on vertailuissa johtava dynaamisten web-palveluiden tuottamiseen tarkoitettu kieli.[2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vuonna 1994 tanskalais-grönlantilainen Rasmus Lerdorf kirjoitti pienen kokoelman C-kielisiä CGI-skriptejä[3] nimellä Personal Home Page Tools. Lerdorf julkisti työkalut GPL-lisenssillä 8. kesäkuuta 1995 nimellä PHP/FI (Personal Home Page / Forms Interpreter). [4]

PHP/FI 2.0 julkaistiin marraskuussa 1997 ja sillä oli useita tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa. Ohjelma oli asennettu noin 50 000:een domainiin (1 % kaikista Internetin domaineista) ja useat ihmiset osallistuivat sen kehittämiseen. Projekti oli yhä Rasmus Lerdorfin päävastuulla.

Andi Gutmans ja Zeev Suraski totesivat PHP/FI 2.0:n riittämättömäksi Internet-kauppasovelluksen tarpeisiin. He kirjoittivat lähes koko lähdekoodin alusta asti uudelleen ja julkaisivat sen kesäkuussa 1998 nimellä PHP 3. Lyhenteen uudeksi merkitykseksi valittiin rekursiivinen PHP: Hypertext Preprocessor.

Talvella 1998 Gutmans ja Suraski aloittivat PHP:n ytimen uudelleen kirjoittamisen. Heidän tavoitteenaan oli ydin, joka tukisi kolmansien osapuolten ohjelmointirajapintoja. Uusi ydin julkaistiin vuonna 1999 nimellä Zend Engine (yhdistelmä nimistä Zeev ja Andi) ja maaliskuussa 2000 julkaistu PHP 4 käyttää sitä ytimenään.[5]

PHP 5 julkaistiin heinäkuussa 2004. Sen ytimenä on Zend Engine II, joka muun muassa tukee olio-ohjelmointia ja sisältää sisäänrakennetun tietokantamoottorin (SQLite). Uusin versio (PHP 5.2.8) julkaistiin 8. joulukuuta 2008.[6] PHP 4:n virallinen tuki päättyi 8. elokuuta 2008.[7][8]

[muokkaa] Syntaksi

PHP:tä käytetään yleisimmin upotettuna HTML-sivujen sisälle. PHP-koodin aloitus- ja lopetustagit ovat <?php ja ?>.:[9]

 <html>
 <head>
  <title>PHP-testi</title>
 </head>
 <body>
 
 <?php echo '<p>Hei maailma!</p>'; ?>
 
 </body>
 </html>

Kun sivujen käyttäjän selain lähettää pyynnön yllä olevasta sivusta, palvelin käyttää koodin PHP-tulkille. Tulkki ei käsittele mitään tekstiä, joka on aloitus- ja lopetustagien ulkopuolella. Se palauttaa valmiin sivun palvelimelle, joka lähettää sen edelleen selaimelle:[9]

 <html>
 <head>
  <title>PHP-testi</title>
 </head>
 <body>
 
 <p>Hei maailma!</p>
 
 </body>
 </html>

[muokkaa] Muuttujat

PHP:n muuttujat ovat heikosti tyypitettyjä, eli ne voivat saada minkä tahansa tyyppisen arvon riippuen kontekstista. Muuttujatyyppejä ovat totuusarvo (boolean), kokonaisluku (integer), liukuluku (float), merkkijono (string), joukko (array), olio (object), ulkoinen resurssi (resource) ja tyhjä (NULL).[10]

Muuttujat merkitään dollarimerkillä $ nimen alussa. Muuttujat voivat sisältää kirjaimia a-z, numeroita tai alaviivoja. Muuttujan nimi ei saa alkaa numerolla. [11]

[muokkaa] Oliot

PHP 4:ssa oli perustoiminnot luokkien ja olioiden käsittelyyn, mutta toiminto kirjoitettiin täysin uusiksi PHP 5:een. PHP 5:n olio-ominaisuuksissa on mm. julkisia (public) ja yksityisiä (private) muuttujia ja funktioita, abstrakteja luokkia ja funktioita, luokkien periytyminen ja poikkeusten käsittely.

[muokkaa] Luokkakirjastot

Pääartikkeli: PHP:n luokkakirjastot

PHP:ssä on laaja luokkakirjasto. Luokkakirjastoja on useille eri toiminta-alueille kuten merkkijonojen ja päivämäärien käsittelyyn, HTTP-protokollalle, useiden eri tiedostotyyppien muokkaukseen ja ulkoisille tietokannoille. PHP on tukenut versiosta 3 lähtien kolmansien osapuolien ohjelmointirajapintoja.

[muokkaa] Tietokantakohtaiset luokkakirjastot

PHP:ssa on tietokantatuki mm. MySQL, PostgreSQL, SQLite ja Oracle-tietokannoille. ODBC-luokkakirjastossa on yhtenäinen rajapinnan muun muassa Adabas D, IBM DB2, iODBC, Solid, ja Sybase SQL Anywhere -tietokantoihin.

[muokkaa] Kritiikkiä

PHP:ta on kritisoitu mm. seuraavista asioista:

  • Vanhemmissa versioissa oli oletusarvoisesti päällä toiminto, jolla loppukäyttäjät pystyivät syöttämään muuttujia suoraan PHP-skriptiin (register_globals). Toiminto on oletusarvoisesti poissa päältä versiosta 4.2.0 lähtien,[8] mutta moni vanhempi ohjelmisto on kehitetty oletuksella, että register_globals -valinta on käytössä. PHP 6:sta toiminto poistetaan kokonaan. [12]
  • PHP ei tue useamman tavun mittaisia merkkejä, mikä aiheuttaa ongelmia Unicode-merkistön käytössä. Täysi Unicode-tuki on tulossa PHP 6:een.[12]
  • PHP ei tue nimiavaruuksia, vaan kaikki funktiot ovat yhdessä nimiavaruudessa. Nimiavaruudet saattavat tulla PHP 6:een.[12]
  • PHP:n sisäinen yhtenäisyys on hataraa. Jotkin kirjastofunktiot hyväksyvät argumentit eri järjestyksessä kuin toiset. Lisäksi PHP:ssa on useita toiminnaltaan identtisiä funktioita.
  • Tietokantarajapinta on epäselvä verrattuna moniin muihin ohjelmointikieliin.
  • PHP-ohjelmissa ei ole sisäänrakennettua tapaa käsitellä säikeitä, mikä tekee suurten tietomäärien käsittelystä yhden PHP-skriptin sisällä vaikeaa: sivu ei lataudu ennen kuin koko tietomäärä on käsitelty ja mikäli käyttäjä keskeyttää sivun lataamisen ja Apachen keskeytyspyyntö sallitaan, keskeytyy myös tiedon käsitteleminen.

[muokkaa] PHP:n sisarprojektit

PHP:lla on kolme sisarprojektia:

  • PEAR (PHP Extension and Application Repository)
  • PECL (PHP Extension Community Library)
  • PHP-GTK

[muokkaa] Tunnettuja projekteja jotka hyödyntävät PHP:tä

[muokkaa] Kirjallisuutta

[muokkaa] Viitteet

  1. PHP käsikirja, johdanto The PHP Group. Viitattu 6. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  2. TIOBE: TIOBE Programming Community Index TPCI. Viitattu 1. helmikuuta 2007. (englanniksi)
  3. Rasmus Lerdorf: Re:There ARE other scriping languages besides PHP 15. syyskuuta 2006. slashdot.org. Viitattu 6. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  4. Rasmus Lerdorf: Announce: Personal Home Page Tools (PHP Tools) 8. kesäkuuta 1995. Uutisryhmät. Viitattu 6. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  5. PHP käsikirja, History of PHP and related projects The PHP Group. Viitattu 6. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  6. http://www.php.net/ChangeLog-5.php (englanniksi)
  7. http://php.net/#2007-07-13-1 (englanniksi)
  8. 8,0 8,1 http://www.php.net/ChangeLog-4.php
  9. 9,0 9,1 PHP: PHP manuaali: perussyntaksi The PHP Group. Viitattu 7. maaliskuuta 2007.
  10. PHP: PHP manuaali: perussyntaksi The PHP Group. Viitattu 7. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  11. PHP: PHP manuaali, luku 12: Variables The PHP Group. Viitattu 7. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  12. 12,0 12,1 12,2 Minutes PHP Developers Meeting The PHP Group. Viitattu 8. maaliskuuta 2007. (englanniksi)

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikibooks
Yleisimmät ohjelmointikielet (luettelo)

Tuotantokäytössä: Ada | APL | AWK | Assembly | C | C++ | C# | COBOL | Delphi | Eiffel | Fortran | Java | JavaScript | Lua | Lisp | Objective-C | Pascal | Perl | PHP | PostScript | Python | Ruby | Smalltalk | TCL | Visual Basic

Akateemiset: CLU | Haskell | Logo | ML | OCAML | Prolog | Scheme

Historialliset: ALGOL | BASIC | Modula-3 | MUMPS | Plankalkül | PL/I | Simula




Wikipedia jest zarejestrowanym znakiem towarowym Wikimedia Foundation
Wszystkie materiały pochodzą z Wikipedii, obięte są licencją GNU Free Documentation License

Zarabianie przez neta | pływanie stylem motylkowym - rekordy | pióra | Darmowe Domeny | Najtaniej AC samochodu | narty, carving, buty, zima | Miłość - Romantyczny Blog | akwarystyka morska | SKLEP Z POŚCIELĄ ADAMAR | szybkie pożyczki | Ankietowanie | www.allegro.pl | Tanie domeny dla każdego | czadowy sklep dla kobiet | egipt zdjęcia, blog

wymiana linkami wymiana linkami SEO Tools
Diety odchudzające transport kolejowy darmowe artykuły gainer Wózki widłowe
italian restaurant warsaw Sylwester 2008/2009 statuetki Tramadol Online Cialis
wikipedia gupiki online | Granada hotels | WOŚP | Trieste hotels | car rentals