Wikipedia

Tällä sivulla päätetään Wikipedian artikkelien poistosta.

Tämä sivu on osa Wikipedian poistokäytäntöä. Katso myös poistamisen suuntaviivoja ennen poistoehdotuksen tekemistä.

Ilmiselvästä roskasta ei tehdä poistoehdotusta, vaan se merkitään roskaksi välittömästi.

Poistoehdotuksen voi tehdä kuka tahansa Wikipedian käyttäjä, ja se on voimassa viikon. Rekisteröimättömien käyttäjien tekemiä ehdotuksia ei huomioida ääntenlaskussa. Jos se saa sinä aikana vähintään 70 prosentin kannatuksen (poistoehdotus mukaan lukien) tai jää kokonaan ääniä vaille, artikkeli poistetaan. Muussa tapauksessa artikkelia ei poisteta. Jos poistoehdotuksen tehnyt käyttäjä muuttaa mielensä jostakin painavasta syystä sivun poistamisesta ennen äänestysajan loppumista, hän voi vetää ehdotuksensa pois kirjoittamalla artikkelin äänestyssivun ensimmäiselle riville {{poistoarkisto|ehdotus vedetty pois}} ja poistamalla äänestyssivun tältä sivulta. Äänestystuloksen kallistuminen poiston tai säilytyksen puolelle ei ole painava syy. Poistetun artikkelin palauttamisesta voidaan äänestää.

Huomaa, että käytäntönä on yleensä poistaa ainoastaan sellaiset artikkelit, joiden aihe ei sovellu Wikipediaan itsenäisenä artikkelina – artikkelin tämänhetkiseen tilaan liittyvät ongelmat käsitellään muualla. Poistettavaksi tai säilytetyksi äänestetyn artikkelin tietoja ei myöskään ole kiellettyä yhdistää toiseen artikkeliin, jos tiedon yhdistäminen on artikkelin kehittämisen kannalta järkevää.

Äänestystä koskevat yleiset säännöt.

Kun viikko on kulunut, ylläpitäjät huolehtivat äänestyksen lopettamistoimenpiteistä merkitsemällä äänestyksen päättyneeksi ja arkistoimalla äänestyksen mallineella {{poistoarkisto}} sekä tarvittaessa poistamalla artikkelin tai lisäämällä keskustelusivulle {{säilytetty}}-mallineen.

Katso myös: Arkistoidut poistoäänestykset, poistettavat tiedostot, poistoloki, palautettavat sivut.

Jos tuoreita ääniä ei näy tällä sivulla, päivitä palvelimen välimuisti.

Sanakirjamääritelmät siirretään Wikisanakirjaan, minkä jälkeen sivulle jätetään malline {{wi|sana}}, joka ohjaa Wikisanakirjaan.

Tekijänoikeusrikkomuksista ei järjestetä poistoäänestystä. Selvät tapaukset (suoraan kopioitu lähteestä, joka ei ole ilmeisesti vapaa) merkitään roskaksi. Epäselvät tapaukset merkitään tekijänoikeus-mallineella. Epäselvät tapaukset löytyvät luokasta Tekijänoikeusongelmat.

Sisällysluettelo 1 Formulakisojen selostushistoria Suomessa 1.1 Keskustelu 1.2 Äänet 1.2.1 Kannatan poistoa 1.2.2 Vastustan poistoa 1.2.3 Hylätyt äänet 2 Eetu Uusikylä 2.1 Keskustelu 2.2 Äänet 2.2.1 Kannatan poistoa 2.2.2 Vastustan poistoa 3 Paul Perovuo 3.1 Keskustelu 3.2 Kirja 3.3 Äänet 3.3.1 Kannatan poistoa 3.3.2 Vastustan poistoa

[muokkaa] Formulakisojen selostushistoria Suomessa

Ei tarpeeksi merkittvä aihe omaksi artikkelikseen. Artikkelin tiedot löytyvät jokatapauksessa artikkelista Formula 1 ja suomalaiset. --Kouvo 3. tammikuuta 2009 kello 22.03 (EET)

Äänestys päättyy 10. tammikuuta 2009 kello 22.03 (EET).

[muokkaa] Keskustelu

Tässä kohden tulen luultavimmin äänestämään taktisesti. Mutta selvennettäköön jo ennen äänestystäni että missään tapauksessa tietoa ei saa poistaa, vaan jos sitä ei sisällytetä johonkin toiseen artikkeliin, pitää itse artikkeli pitää. Mutta kuuntelen mielenkiinnolla millaisia ehdotuksia itse tiedon "loppusijoituspaikaksi" olisi tarjolla. Mikä olemassaoleva artikkeli olisi sellainen, että tästä artikkelista löytyviä yksityiskohtaisia tietoja ei tarvitsisi lainkaan poistaa, vaan pikemminkin voisi syventää ja laventaa? Sillä minusta on selviö että artikkelissa ei sanota lähellekään kaikkea sitä mitä tästä aiheesta kunnon tietosanakirja kertoo. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 4. tammikuuta 2009 kello 15.14 (EET)

Meillä on Formula 1 ja suomalaiset, jossa on osio "Lajin seuraaminen Suomessa". -JannE 4. tammikuuta 2009 kello 15.16 (EET)

Artikkelia voisi laajentaa en:List of Formula One broadcasters-suuntaan, ja laittaa painopistettä tietenkin Suomeen. --91.154.80.22 5. tammikuuta 2009 kello 13.31 (EET)

Luettelo formulakisojen selostajista tai yleisartikkeli formulakisojen selostuksesta olisikin jo eri aihe. Mielummin kannattaisi kirjoittaa yleisemmän tason artikkeli urheiluselostamisesta (en:broadcasting of sports events). – Kuohatti 5. tammikuuta 2009 kello 13.43 (EET)

Tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei Suomen Wikipedia! Painopistettä ei voi siirtää. --83.150.113.243 5. tammikuuta 2009 kello 23.15 (EET)

[muokkaa] Äänet

[muokkaa] Kannatan poistoa

1. --Höyhens 4. tammikuuta 2009 kello 01.28 (EET)
2. Kausiartikkeleihin, yleisartikkeliin yms. --Ras 4. tammikuuta 2009 kello 08.47 (EET)
3. --Arla 4. tammikuuta 2009 kello 11.52 (EET)
4. Sopii mielestäni lisättäväksi johonkin asianmukaiseen artikkeliin. --Argus 4. tammikuuta 2009 kello 12.17 (EET)
5. Heh. --JannE 4. tammikuuta 2009 kello 12.19 (EET)
6. "Formulakisojen selostushistoria Suomessa on F1-kisojen selostushistoriaa käsittelevä asia", että näin tällä kertaa. --Ville Siliämaa 4. tammikuuta 2009 kello 12.31 (EET)
7. F1 Suomessa, vai mikä sen artikkelin nimi nyt oli. --qWerk 4. tammikuuta 2009 kello 12.40 (EET)
8. F1 ja suomalaiset kattaa kyllä tämän --Vnnen 4. tammikuuta 2009 kello 13.07 (EET)
9. Olisi voinut poistaa roskana, mutta aihekaan ei ole merkittävä. – Kuohatti 4. tammikuuta 2009 kello 15.18 (EET)
10. Hups, ei tarvitsekaan taktikoida kun tieto on jo muualla. Ennen poistamista taidan kuitenkin varmistaa ettei siinä ole edes yhtä tiedonmurusta jota ei jo olisi tuossa JannE:n mainitsemassa artikkelissa. Tällä kertaa pääsinkin vähällä pähkäilyllä; tietoa ei ole häviämässä wikipediasta yhtään minnekään. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 4. tammikuuta 2009 kello 15.37 (EET)
11. --junafani ^(Hccmqqr) 4. tammikuuta 2009 kello 17.29 (EET)
12. --Eetvartti ^(Kerro) 4. tammikuuta 2009 kello 18.14 (EET)
13. Kuten JannE. --Juusomoro 4. tammikuuta 2009 kello 18.16 (EET)
14. --MiPe ^(wikinät) 4. tammikuuta 2009 kello 20.36 (EET)
15. Hyi hemmetti. --Crash 4. tammikuuta 2009 kello 20.38 (EET)
16. --Ukas 4. tammikuuta 2009 kello 21.00 (EET)
17. --Jaakonam 4. tammikuuta 2009 kello 21.12 (EET)
18. Yksi saman aiheen artikkeli, tosin eri otsikolla, poistettiin jo? JannE on tehnyt hyvän artikkelin, jossa aiheesta kerrotaan ihan kylliksi. —kallerna™ 4. tammikuuta 2009 kello 21.15 (EET)
19. Mutta missä on zeizei? --ML 4. tammikuuta 2009 kello 21.17 (EET)
20. Jos joku on tuommoisesta aiheesta tehnyt julkaistua tutkimusta, johon lähteellisenä viitataan ja jota asiallisesti referoidaan, voin vaihtaa ääntäni.Tetopa 4. tammikuuta 2009 kello 21.28 (EET)
21. Kaikkea sitä keksitäänkään. --Quinn 4. tammikuuta 2009 kello 23.33 (EET)
22. Yhdistettävä artikkeliin Formula 1 ja suomalaiset. --MikkoK 5. tammikuuta 2009 kello 12.41 (EET)
23. --Omq 5. tammikuuta 2009 kello 12.42 (EET)
24. Formula 1 ja suomalaiset -artikkelista tuli suositeltu, vaikka sitäkin oltiin ensin poistamassa, mutta tämä ei tarjoa mitään edellä mainitun artikkelin lisäksi. Kommentin jätti Lax (keskustelu – muokkaukset).
25. poistettava.8I88888I8 5. tammikuuta 2009 kello 13.26 (EET)
26. --Esamatti1 5. tammikuuta 2009 kello 14.52 (EET)
27. --Unara 6. tammikuuta 2009 kello 20.21 (EET)
28. --BrDead 8. tammikuuta 2009 kello 04.01 (EET)
29. Yhdistettävä. MP-87 & JP-89 8. tammikuuta 2009 kello 20.57 (EET)
30. Pois Kuten esim Lax –Juha.EBT 9. tammikuuta 2009 kello 05.08 (EET)
31. Vaikka eventualistiksi ja inklusionistiksi tunnustaudunkin, niin rajansa kaikella. – Vinksu 9. tammikuuta 2009 kello 05.36 (EET)

[muokkaa] Vastustan poistoa

1. Nykytila ei ole peruste poistolle. --Mahlainen 4. tammikuuta 2009 kello 13.44 (EET)
2. Roskana pois ja joskus kunnon artikkeli tilalle. --Jannex 6. tammikuuta 2009 kello 13.16 (EET)

[muokkaa] Hylätyt äänet

1. --Kouvo 3. tammikuuta 2009 kello 22.14 (EET) Vain yksi samanaikainen ääni. Poistoäänestys on kannatusääni, ellei perusteluissa toisin mainita. Alle 100 muokkausta. — str4nd ⇌ 3. tammikuuta 2009 kello 22.19 (EET)

[muokkaa] Eetu Uusikylä

Kahden henkilön konsensusta hakevassa merkittävyyskeskustelussa lähinnä pohdittiin, onko kirjailijana merkittävä, eikä puolittaisena tuloksena suositeltu poistoa ainakaan ilman äänestystä. Aikarajakin umpeutui, joten tässä se äänestys on, mutta tämä ei ole poistoääni. --Jaakonam 5. tammikuuta 2009 kello 01.06 (EET)

Äänestys päättyy 12. tammikuuta 2009 kello 01.06 (EET).

[muokkaa] Keskustelu

Osittainen lainaus käyttäjältä Nironen, sisältää ainoat tuossa merkittävyyskeskustelussa esitetyt seikat:

”– – Molemmat kirjat, vaikka ovatkin jääneet suht. vähälle huomiolle, on kuitenkin julkaistu käsittääkseni ihan vakavasti otettavien (joskin pienien) kustantamoiden kautta. Kirjan Hohtavasiipinen kurki on julkaissut Myllylahti ja kirjan Super Jack: Jaakko Pavunvarsi – lammen jäältä NHL-tähdeksi Kustannus Oy Rajalla. Paljon ei henkilöstä tietoa nopeasti katsottuna näytä löytyvän, Kalevan juttu ainoana laajempana – –”

–neurovelho 5. tammikuuta 2009 kello 02.34 (EET)

Saatan olla väärässäkin, mutta Wikipedia-merkittävyyden pohdiskelu kallistunee enemmänkin kirjojen kustantajien merkittävyyteen (pienkustantamojen julkaisuihin on ennenkin suhtauduttu penseästi => ei suuren kustantajan kirja => kirjailija ei riittävän merkittävä) kuin kirjailijan ikään liittyviin seikkoihin. Korollaari on siis musiikkijulkaisujen omakustanteet, joille nyrpistellään. --Jaakonam 5. tammikuuta 2009 kello 10.26 (EET)

Kyllä mielestäni juuri noin. Ja molemmat kustantajat ovat julkaisseet aivan asiallista ei-omakustannekirjallisuutta. Käyttäjä Samulili olisi voinut jättää äänestämättä, jos hänen perusteensa on tuo äänestyskommentti. Laulajista on Wikipediassa artikkeleita täysin iästä riippumatta, samoin näyttelijöistä. Miksi kirjailijan pitäisi ensin nousta jonnekin hm... nobeltasolle? --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 10.38 (EET)

"Automaattinen" Wikipedia-merkittävyys on näyttelijöille tullut lähinnä näkyvistä rooleista elokuvissa tai tv-sarjoissa. VUotta kohden uusien nimien määrä on aika pieni. "Automaattinen" Wikipedia-merkittävyys on taas artisteille tullut, jos ovat julkaisseet musiikkia ei-omakustanteena vakiintuneen levy-yhtiön kautta. Vuotta kohden näistäkään ei uusia nimiä niin tolkutttoman paljoa synny. Sen sijaan jos jokaisesta paikallisen pienkustantamon kirjailijasta tehdään artikkeli, olisi määrä aivan älytön ja täällä olisi artikkeleita jos jonkinlaisista kaupunginosahistoriikin kirjoittajasta... --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 13.04 (EET)

Näköharha. Pienlevykustantamoiden tuotokset ovat saaneet artikkelin, kun eivät ole omakustanteita, vaikka olisivat paikallisiakin. Esikoiskirjailijoita ei ole kovin paljon, ainakin niitä on vähemmän kuin amerikkalaisia näyttelijöitä, ääninäyttelijöitä ja eri maalaisia jääkiekkoilijoita, potkupalloilijoita, olympiavoittajia, maailmanmestareita, suomenmestareita, kakkosdivisioonan sitä ja tätä... Missä se raja mielestäsi menee, miten paljon artikkeleita jollakin alalla saa olla? --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 13.10 (EET)

Harrastajamäärään sekä ilmiön maailmanlaajuiseen kulttuurilliseen merkitykseen suhteutettuna jalkapalloilijat ovat Wikipediassa kenties kaikkein eniten aliedustettuina. --Quinn 5. tammikuuta 2009 kello 13.19 (EET)

Suurien ja vakiintuneiden pienlevy-yhtiöiden albumijulkaisumäärä Suomessa on muutamia satoja levyjä vuodessa. Rajalla -kustantamoa suuremmat kustantamot julkaisevat varmastikin tuhansia pelkästään suomalaisten tekemiä kirjoja vuodessa. On siinä nyt pieni ero. Suomalaisten esikoiskirjailijoiden määrän vertaaminen amerikkalaisten näyttelijöiden määrään on tietenkin hölmöä. Eivät ne kaikki amerikkalaiset näyttelijätkään Wiki-merkittäviä ole. Ja vastaavasti Wiki-merkittäviä kirjailijoita on muillakin kuin suomalaisilla kustantamoilla. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 13.26 (EET)

Musiikin saralla on kyllä yleensä riittänyt mikä tahansa julkaisija, kunhan artisti ei sitä itse omista. Esimerkiksi pieni paikallisseurakunta on kelvannut vallan mainiosti. -- Piisamson 7. tammikuuta 2009 kello 22.52 (EET)

"Napero-Finlandia on peruskoulun 1-6-luokkalaisille (6-13-vuotiaille) suunnattu vuosittainen sadunkirjoituskilpailu." Samulili 5. tammikuuta 2009 kello 10.33 (EET)

En-wikissä käytiin meilenkiintoista tappelua. Kiinalaisia 15 vuotiaita olympiavoittajia käsittelevistä artikkelista haluttiin poistaa syntymävuodet - lastensuojelun perusteella! Sensuuri halutiin ulottaa myös artikkelin versiohistoriaan. En toivo tällaista hysteriaa suomiwikiin, mutta en usko että tällaisten epämerkittävien lasten tietoja pitää tallettaa tänne ikiajoiksi. -- Petri Krohn 5. tammikuuta 2009 kello 11.20 (EET)

Miksi hän on epämerkittävä. Montako kirjaa nuorella pitää olla julkaistuna ennen kuin kelpaa? Oletko poistoäänestyttänyt lapsilaulajat? Arkistoin tuon kommenttisi (Samoin Samulili), ja kun Finlandia-palkinto myönnetään Eetu Uusikylälle, lähetän ne Hesarin kulttuuriosaston päällikölle. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 11.27 (EET)

Lastensuojeluargumenttisi kömpii pohjamudissa viimeistään siinä vaiheessa, kun riippumaton tiedotusväline päättää julkaista henkilötiedot verkkosivullaan. [1] Kun jäljelle jää kirjailija, alkaa vaikuttaa siltä, että artikkelin henkilö on merkittävyytensä ansainnut. --Jaakonam 5. tammikuuta 2009 kello 11.57 (EET)

En löytänyt tuollaista keskustelua vaan sellaista, että voittajat olivat mahdollisesti liian nuoria kilpailemaan olympialaisissa. Syntymäpäivissä oli epäselvyyttä (He Kexin). -tKahkonen 8. tammikuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Jupera:Jotkut kirjailijat tekevät kirjan vuodessa, kaks parhaassa, joten ei niitä kirjailijoita ihan niin paljon ole.--Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 13.02 (EET)

Monet näyttelijät tekevät useita sarja- ja elokuvarooleja vuodessa ja monet artistit julkaisevat useampia julkaisuja vuodessa. Väitätkö ihan oikeasti ettei kirjailijoita olisi paljon, jos listaisimme tänne vaikkapa vain kaikki viime vuonna uutta tuotantoa julkaisseet suomalaiset kirjailijat? --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 13.15 (EET)

Korjaus aiempiin lukemiin: "Suomessa kustannettu kirjallisuus 1938-2005" -taulukko Tilastokeskuksen sivuilla kertoo, että Suomessa julkaistaan (v. 2005) lähes 12 000 kotimaisen kirjallisuuden piiriin lukeutuvaa nimikettä vuodessa. Tähän lisätään vielä käännöskirjallisuus ja lukema on jossain 14 000 nimikkeessä. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 13.32 (EET)

Joo, vaikea sanoo miten tilastokeskus luokittelee "kirjallisuuden piiriin lukeutuvat nimikkeet", mutta Suomen kustannusyhdistys ilmoittaa että esimerkiksi vuonna 2007 julkaistuja nimikkeitä oli 4600 ja niistä 700 oppikirjoja. Noista luvuista keskustelu ei johda mihinkään, koska niistä ei suoraan seuraa Wikipediassa mitään. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 16.10 (EET)

Olettaisin, että nuo lukemat koskevat SKY:n jäsenyritysten myyntiä ja tuotantoa, kuten esim. ÄKT:n tilastot koskevat sen jäsenyristen tuottamaa ja jakelemaa materiaalia. Esim. nyt käsiteltävän kirjailijan teoksen kustantajista toinen kuuluu SKY:hyn ja toinen ei. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 16.45 (EET)

Villelle: Ei tässä säälistä ole kysymys, säilytykselle on ihan asiaperusteet. Ja poiston puolesta äänestäjille: Olen mielestäni ollut hyvin kriittinen (joidenkin mielestä liian) kaikenmaailman omakustannekirjailijoiden ja muiden suhteen, joten jos kannatan tämän säilyttämistä, en tee sitä kevyin perustein. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 13.44 (EET)

Ja ne asiaperusteet olivat mitkä? Ainakin äänestyskommentin perusteella "Hei haloo! Kaksi julkaistua kirjaa". --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 13.47 (EET)

Normaalisti riittää yksi julkaistu kirja. Näyttelijänä riittää wikikokemukseni mukaan muutaman vuoden ikä ja kävely kameran ohi, jos nimi on credit-listassa, musiikkipuolella ei välttämättä tarvita kuin rumpujen paukuttelu jonkun singlen taustabändissä, ja televisiosarjojen fiktiiviset henkilöt... Mikä sinun mielestäsi on riittävä peruste kun noin ankarasti vastustat?--Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 14.20 (EET)

Teosten kaupallinen menestys, merkittävät palkinnot tai muut tunnustukset, näkyvä julkisuus ja teoksen merkittävyys esim. taide- tai yhteiskunnallisen keskustelun kohteena ovat esimerkiksi mainitsemasi kaltaisia kriteerejä. "Normaalisti riittää yksi julkaistu kirja" -linja on aika kestämätön, viitaten tuohon julkaistujen teosten määrään. Esikoiskirjailijoitakin tuohon joukkoon mahtuu varmaan nelinumeroinen luku joka vuosi. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 14.39 (EET)

Asetat kirjalliselle kulttuurille aivan poikeukselliset vaatimukset. Tosin en ole seurannut äänestyskäyttäytymistäsi, onko linja tässä suhteessa johdonmukainen vai oletko uusherännäinen. Kaupallinen menestys ei ole kirjallisuudessa kriteeri, eikä kirjallisuuden myyntiluvuilla brassaillakaan samalla tavalla kuin äänitepuolella, jossa levy-yhtiöt nähtävästi hallitsevat Wikipedian amerikkalaista artikkelikirjoittamista ja sitä kautta myös fi.wikiä. Fi.wikin kirjallisuuslinja on varsin kestävä, sillä esikoiskirjailijoiden määrä ei ole tietenkään sama kuin julkaistujen nimikkeiden määrä. Jos tietosi kirjallisesta maailmasta ja kirjallisuudesta on noin vaatimaton, ei ehkä olisi kannattanut ainakaan vielä lähteä äänestämään. Kirjallisuus ei välttämättä ole massojen laji, niin kuin monet urheilulajit, sillä se on aivotyötä. Eivätkä sitä sponsoroi tupakkayhtiöt tai olutpanimot, ainakaan Suomessa, ellei nyt jonkun menestysdekkarin yhteydessä harjoiteta tuotesijoittelua, en tiedä, kun en ole dekkarikirjailija. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 15.13 (EET)

Tietenkin kaupallinen menestys on kriteeri. Se on vain yksi kriteeri, eikä välttämättömyys Wikipedia-merkittävyydelle. Mutta jos julkaisu menestyy Suomessa kaupallisesti hyvin, on se Wikipedia-merkittävä. Toin edellä esille useita erilaisia seikkoja, joilla mielestäni voidaan kirjailija todeta Wikipedia-merkittäväksi. Miksi sinä Ulrika hyvä taas sorrut valehtemaan argumentoinnissasi? Olenko minä jossain väittänyt, että julkaistujen kirjojen ja esikoiskirjailijoiden määrä on vuodessa sama? Suomessa julkaistaan viisinumeroinen luku kirjoja joka vuosi ja heitin lonkalta arvion, että esikoiskirjailijoita mahtuu joka vuosi joukkoon nelinumeroinen luku. Ps. Mitenkä tuon kirjailijoiden merkittävyyslinjan kanssa on sopusoinnussa se, että kannatit esim. aikoinaan Eetu Hyppösestä kertovan artikkelin poistamista. Kyseessä on kuitenkin paljon julkisuutta saanut henkilö, jolta löytyi julkaistu teos. Miehen oman todistuksen mukaan ei ollut edes omakustanne. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 15.26 (EET)

Sanoit tuolla ylempänä: "Rajalla -kustantamoa suuremmat kustantamot julkaisevat varmastikin tuhansia pelkästään suomalaisten tekemiä kirjoja vuodessa". Vaikea päätellä mitä sillä tarkoitit, kun et sano. Todella lonkalta vedetty heitto. Oletin kuitenkin että mielestäsi niitä on sietämättömän paljon. Jos sieltä otetaan kaikki traktaatit ja muut tukkujulkaisut pois, ei niitä esikoiskirjailijoita paljon jää. Kaivelin tilastoja, ja julkaistuista nuortenkirjoista esikoisteoksia oli 10 (2007), 4 (2006), 7 (2005), 7 (2004), 4 (2003), eli 32 yhteensä. Nimikkeitä en tiedä enkä tekijänimiä, mutta tuskinpa monestakaan tekijästä on vielä artikkelia. Eikä se ole paljon viiden vuoden saldoksi. Jos Wikipedia tukehtuu, ei ainakaan noihin.

Musiikkialbumin ja kaunokirjan julkaiseminen vaatii ehkä suunnilleen keskimäärin samanlaista panostusta, ja albumin julkaisua on yritetty pitää kevyen musiikin puolella kriteerinä, vaikka siitä onkin livetty ihan liikaa. Klassisessa taas ei samanlaisia kriteerejä voi asettaa. Kirjan julkaiseminen on kirjallisuuden puolella ollut kriteeri. Minä pidän kiinni tästä kannasta edelleen, jotta suomalainen henkinen kulttuuri edes jonkin verran näkyisi Wikipediassa. Joku toinen on toista mieltä, mutta toivottavasti sellaiset näkemykset eivät leviä ainakaan nykyistä laajemmalle.

Niin ja kaupallinen menesty: Myyntilukuja ei julkaista kuin 20 myydyintä (joista lasten- ja nuortenkirjoissa 8 on Mauri Kunnaksen), joten vaikea niitä on pitää kriteerinä. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 15.56 (EET)

Jos sanon "julkaisevat varmastikin tuhansia pelkästään suomalaisten tekemiä kirjoja vuodessa", niin tarkoitan sitä että julkaisevat varmastikin tuhansia pelkästään suomalaisten tekemiä kirjoja vuodessa. Kun toisaalla kirjoitan Suomessa vuosittain julkaistavista kirjoista "Esikoiskirjailijoitakin tuohon joukkoon mahtuu varmaan nelinumeroinen luku joka vuosi", niin tarkoitan sitä että esikoiskirjailijoitakin tuohon joukkoon mahtuu varmaan nelinumeroinen luku joka vuosi. Mikä tuossa on epäselvää? En ole myöskään ottanut kantaa eri kirjallisuuden lajien nimike- tai esikoiskirjailijoiden määrään, vaan puhunut sen mielettömyydestä, että kaikki kustannettujen teosten kirjoittajat nähtäisiin Wikipedia-merkittävinä. Mitä myyntilukuihin tulee, niin kyllä jatkuvasti julkaistaan erinäisiä listoja myydyistä teoksista, joista voi jotain päätellä. Ei levyjen myyntiluvuistakaan julkaista tietoja kuin kultaa myyneistä platoista. Korostan nyt kuitenkin edelleen, että myyntiluvut eivät ole mielestäni mikään kynnyskysymys Wikipedia-merkittävyyden suhteen, vaan se voi olla yksi seikka jolla todentaa merkittävyys. Sekä musiikkialbumeissa että kirjoissa julkaisijan panostusten skaala on varmasti aika laaja. Tosin vertailu on aika hankalaa, koska kirjan kohdalla kaupalliset intressit liittyvät pääsääntöisesti vain sen kirjan myymiseen, musiikkipuolella tuotteen myynnin ohella myös musiikin radiosoittoon, keikkoihin etc. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 16.28 (EET)

Ne tuhannet kuihtuvat kun tutkit tilastoja. Minusta sinun ei pitäisi pelkällä arvauspohjalla lähteä heittämään lukuja. Kotimainen proosa, runot ja näytelmät: 550 nimikettä vuonna 2007 ja niistä esikoisia 68. Mutta viime vuosi oli poikkeuksellisen runsas, sillä esimerkiksi vuonna 2004 kaunokirjallisuuden esikoisia oli vain 37. Siinä ne tuhannet ja taas tuhannet, jotka kaatavat Wikipedian. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 16.48 (EET)

Suomen Kustannusyhdistyksen jäsentilastot eivät ole sama asia kuin koko maan julkaisutilastot. Esim. nyt käsiteltävän kirjailijan toinen kustantaja ei kuulu SKY:hyn. Eli eipä nyt sotketa asioita. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 16.52 (EET)

Kuten jo aiemmin Ulrika hyvä sanoin, minun lukuväittämäni perustuu Tilastokeskuksen lukuihin, mitä julkaistujen nimikkeiden määrään tulee. Ja sinä kutsut tätä arvauspohjalta heittelemiseksi? Tässä vielä linkkiä: [2]. Se on paljon laaja-alaisempi tilasto kuin yhdistyksen jäsentilastot. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 17.03 (EET)

Aivan totta, se on laaja-alaisempi. Kun esitin yllä kaunokirjallisuuden lukuja, Tilastokeskuksen lukuihin sisältyvät kaunokirjallisuuden lisäksi myös paitsi tietokirjallisuus, myös aiempien julkaisujen uusintapainokset. Niihin sisältyvät poliitikkojen vaalikirjat, virsikirjat, herätyskirjat, en tiedä sisältyykö Ikean kuvastokin. Me ei varmaan puhuta samasta kirjallisuudesta ollenkaan. Jos noiden julkaisuluvuilla haluat tyrmätä nuorisokirjojen kirjoittajan Wikipediasta, niin ole hyvä vain. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 17.18 (EET)

Piti vielä todeta että toinen ei enää todennäköisesti ole toiminnassa, joten vuonna 2008 päivitetty Kustannusyhdistyksen jäsenluettelo ei sitä varmaan sisällä vaikka olisi aiemmin sisältänyt. En tunne kyseistä yritystä sen tarkemmin kuin mitä kirjoitin sitä koskevaan artikkeliin.--Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 17.26 (EET)

Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan vuonna 2005 ilmestyi yhteensä 4511 kirjaa, tilastokeskuksen mukaan lähes 14 000. Voidaan sieltä alkaa pilkkomaan eri kirjallisuuden osia miten halutaan, mutta ei lopputulos muutu siitä miksikään, että näiden lukujen valossa SKY:n jäsenet julkaisevat noin 1/3 Suomessa julkaistavista kirjanimikkeistä. Jäljelle jäävästä 2/3:sta toki osa omakustanteita, mutta merkittävä osa kustannetuista teoksista kuitenkin jää SKY:n tilastojen ulkopuolelle. Minä en ole rajannut kommentointia johonkin kirjallisuuden alalajiin, etkä alkujaan sinäkään, vaan yleisesti todennut "Normaalisti riittää yksi julkaistu kirja" ja "Hei haloo! Kaksi julkaistua kirjaa". Ps. Ja ei, Ikean kuvastot ja mainosjulkaisut ei sisälly lukuun. Esim. herätyskirjat kyllä sisältyvät ja siksi ihan varmuudeksi haluan vielä varmistaa, että ihan kaikkiko suomalaiset kirjailijat ovat Wikipedia-merkittäviä, jos heidän teoksillaan on ollut joku kustannustoimintaa harjoittaja yritys kustantajana? --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 17.32 (EET)

Niihin kustannusyhdistyksen ulkopuolisiin kuuluvat esimerkiksi Helsingin yliopiston opetusmonisteet ja muut julkaisut. Me voidaan tietysti käydä lajeittain ja kustantajittain kaikki läpi, mutta luulisin että lähempänä totuutta on kuitenkin kustannusyhdistyksen tilasto, koska siihenkin sisältyy paljon julkaisuja, jotka eivät todellisuudessa täytä missään mielessä kirjan tunnusmerkkejä. Otetaan nyt vaikka Alfamerin Audin korjausopas. Onhan se kirjan muotoinen, mutta onko se kirjallisuutta? Mistä muuten tiedät ettei Ikean kuvasto kuulu siihen? --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 18.02 (EET)

Mihinkä lajiin julkaisut on luettavissa, siitäkin löytyy tilastotietoa: [3]. Kaunokirjallisuudesta SKY:n jäsenyritysten osuus ei ole edes sitä kolmasosaa, vaan vain reilu viidesosan. Kysyit mistäkö tiedän ettei Ikean kuvastot kuulu tuohon 14 000 julkaisun joukkoon. Siitä, että luku perustuu julkaisuihin, joille on myönnetty ISBN-tunnus. Tästä linkistä löydät tietoa millaiset julkaisut eivät saa ISBN-tunnusta: [4]. Ja linkistä tämän verran siteeraten: " ISBN-tunnusta eivät saa esimerkiksi lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetut painatteet kuten päivyrit, almanakat, kalenterit, mainokset, hintaluettelot, käyttöohjeet, ohjelmat, esitteet". --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 19.16 (EET)

Jos olisi vuoden 2008 tilasto, Kustannusyhdistyksen kustantajien osuus olisi varmasti vielä pienempi, sillä omakustanteiden määrä lisääntyy koko ajan. Yksi iso omakustantaja kylläkin lopetti toimintansa, mutta en osaa sanoa paljonko se vaikuttaa noihin tilastoihin. - Niin joo, tarkistin juuri eikä Ikean ja Bilteeman luetteloilla tosiaankaan ole ISBN-numeroa. Kumma ettei niillä ole ISSN-numeroakaan, eli ne on sitten puhtaita mainosläpysköitä. Mutta tämä kirjailija nyt näkyy kuitenkin säilyvän, joten me voidaan varmaan todeta, että asia on siltä osin käsitelty.--Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 20.22 (EET)

Olet varmasti oikeassa siinä, että omakustanteiden (ja myös erilaisten "palvelukustanteiden") määrä nousee koko ajan. Mutta silti SKY:n jäsenkenttä ei ole mikään kaiken olennaisen kattava. Omista suosikkikustantajistani esim. Sammakko ja Vastapaino on järjestön ulkopuolella, jos oikein katsoin. Vain pari esimerkkiä mainiten. Tämän artikkelin säilyminen ei Wikipediaan vaikuta mitenkään, mutta itse kyllä kaipaisin kriittistä pohdintaa sille, ovatko kaikkien kustannettujen kirjojen tekijät merkittäviä. Ihan vaikka siksi ettei Wikipedia ala täyttymään kaikenmaailman kunnallispoliitikoista ja saarnamiehistä sillä verukkeella, että joku pamfletti on joskus jotain kautta saatu julkaistuksi... --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Ympäri käydään yhteen tullaan, olen paljolti samaa mieltä. Ansiokasta kustannustoimintaa harrastavia kustantamoita on SKY:n ulkopuolella, niiden julkaisujen määrän selvittäminen vain ei liene helppoa ja menee sitä paitsi helposti makuasiaksi. Kunnallispoliitikot ym. pidetään ulkopuolella kirjallisten kammareiden äänestämällä heidät pois. Siinä ei kuitenkaan auta se, että jätetään tällainen ihan oikeasti kaksi kirjaa julkaissut tekijä pois. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Jos tunnustus kerran riittää, niin tehdään näistä kaikista kunniamainituista ja palkituista biografia: http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/sadut/arviot/napero_2005_arviot.htm Niin, joka vuoden osalta tietenkin. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 19.48 (EET)

Julkaisijat lienevät merkittäviä, mutta voisiko selvittää, minkä verran teoksia on myyty ja lisätä tiedot artikkeliin? Mielestäni sillä olisi merkitystä asian suhteen. Jos maan suurin kustantamo julkaisee marginaalisella myyntimäärällä hyvän tahdon eleenä jonkin teoksen, ei se välttämättä yksin tee kyseisestä teoksesta merkittävää. --Juha.EBT 9. tammikuuta 2009 kello 05.20 (EET)

[muokkaa] Äänet

[muokkaa] Kannatan poistoa

1. Nobelia odotellessa... Ei Wikipediassa pidetä merkittävänä 6-13-vuotiaita kunniamaininnan saaneita urheilijoitakaan. Miksi siis samanikäisiä kulttuuri"vaikuttajia"? Samulili 5. tammikuuta 2009 kello 10.33 (EET)
2. Pois - Lastensuojelu estää kertomasta "kirjalijan" henkilötietoja. -- Petri Krohn 5. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)
3. --MiPe ^(wikinät) 5. tammikuuta 2009 kello 11.27 (EET)
4. Paikallinen "julkkis". Ei jokainen kirjailija ole merkittävä. Esimerkiksi pelkästään Otava julkaisee vuodessa noin 400 kirjanimikettä. WSOY:llä vastaava luku on yli 500 nimikettä (plus oppimateriaaliin luettavia teoksia liki 1400). Yhteensä Suomessa julkaistaan yli 10 000 kirjaa vuodessa. --Jupera 5. tammikuuta 2009 kello 12.40 (EET)
5. --Omq 5. tammikuuta 2009 kello 12.42 (EET)
6. --Kreegah 5. tammikuuta 2009 kello 13.23 (EET)
7. poistettava.8I88888I8 5. tammikuuta 2009 kello 13.25 (EET)
8. Lapsinäyttelijätkin on siinä ihan rajalla. Argus 5. tammikuuta 2009 kello 14.38 (EET)
9. Urheilijoissakin artikkelit on vain aikuisten sarjoissa menestyneistä. --Jannex 5. tammikuuta 2009 kello 17.36 (EET)

[muokkaa] Vastustan poistoa

1. Hei haloo! Kaksi julkaistua kirjaa. Vähemmilläkin ansioilla tänne on päästy. --Ulrika 5. tammikuuta 2009 kello 09.40 (EET)
2. --Nironen 5. tammikuuta 2009 kello 09.48 (EET)
3. Jos ei olisi alaikäinen, olisiko merkittävyyttä epäilty? --Quinn 5. tammikuuta 2009 kello 09.49 (EET)
4. Kai julkaistua kirjaa voidaan verrata julkaistuun levyyn? --Juusomoro 5. tammikuuta 2009 kello 13.08 (EET)
5. Antakaa Eetulle mahdollisuus. --Ville Siliämaa 5. tammikuuta 2009 kello 13.14 (EET)
6. Käytännössä iällä ei ole merkitystä, jos joku on niin lahjakas että puskee pihalle kaksi kirjaa nuorella iällä, ei se mielestäni ole poistoperuste. --Agony (403) 5. tammikuuta 2009 kello 13.17 (EET)
7. Maineikas juniorijääkiekkoilija. --Lax 5. tammikuuta 2009 kello 13.19 (EET)
8. Panin merkille, että Uusikylän kirjoja on hankittu myös aika pienien paikkakuntien kunnallisiin kirjastoihin. (Eikö Uusikylä muuten pitäisi siirtää luokasta Suomalaiset kirjailijat luokkaan Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat, sillä toinen julkaisuista taitaa olla lasten- ja toinen nuortenkirja?) --Kiova 5. tammikuuta 2009 kello 14.11 (EET)
9. --Soppakanuuna 5. tammikuuta 2009 kello 14.15 (EET)
10. Kaksi kirjaa riittää. Yksikin riittäisi. --Otrfan 5. tammikuuta 2009 kello 15.20 (EET)
11. Julkaissut, jopa kahdesti, eikä omakustanteita. Silloin linjan pitäessä kelpaa fi.wikiin. --Ras 5. tammikuuta 2009 kello 15.25 (EET)
12. Mielestäni keskustelussa esitetty vertaus pienille levy-yhtiöille levyttäviin artisteihin on pätevä. –neurovelho 5. tammikuuta 2009 kello 15.27 (EET)
13. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, Eiköhän tämä nyt ole itsestäänselvästi säilytettävä. Jos tämä poistetaan niin sitten voisi poistaa 75% henkilöartikkeleista. En myöskään ymmärrä miksi tästä on edes tehty äänestys, kun kaiken maailman kuvitteellisista henkilöistä ja salkkareiden henkilöistä on erilliset artikkelit yms. --J Hazard 5. tammikuuta 2009 kello 17.03 (EET)
14. Kuten Ville. --Green Ambush 5. tammikuuta 2009 kello 17.28 (EET)
15. --Yst. terv. Teidän Vaude 5. tammikuuta 2009 kello 17.34 (EET)
16. Kuten muut. Kaksi kirjaa nuorella iällä on säilytysperuste. --Ukas 5. tammikuuta 2009 kello 18.10 (EET)
17. --Eetvartti ^(Kerro) 5. tammikuuta 2009 kello 19.20 (EET)
18. Ihmisen ikä ei ole peruste wikimerkittävyyden puuttumiselle. Kaksi kaupallisesti julkaistua kirjaa on osoitus kirjailemisesta. Myöskään alaikäisyys ei ole sinänsä peruste jättää kirjoittamatta artikkelia. Eri asia olisi, jos Uusikylä olisi menestynyt Napero-Finlandian ainekirjoitussarjassa. --M. Porcius Cato 5. tammikuuta 2009 kello 19.27 (EET)
19. En katsonut ikää, mutta tunnustus riitti, vaikka kustantajat taitavat olla aika independent.--Crash 5. tammikuuta 2009 kello 19.30 (EET)
20. Sinänsä huvittavaa että tätä ollaan säilyttämässä, kun kansallisteatterissa näytellyt pimu poistettiin. Mutta onhan tuo naperofinlandia maininta senttän jotain. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 6. tammikuuta 2009 kello 08.01 (EET)
21. Taitaapi olla ikärasismia. —kallerna™ 6. tammikuuta 2009 kello 16.28 (EET)
22. --Unara 6. tammikuuta 2009 kello 20.32 (EET)
23. Ihan suuntaviivojen mukaan.Tetopa 7. tammikuuta 2009 kello 01.43 (EET)
24. Rajalla. --Höyhens 7. tammikuuta 2009 kello 22.48 (EET)
25. Ulrikan perustelut vakuuttavat. -- Piisamson 7. tammikuuta 2009 kello 23.11 (EET)
26. Merkittävä. --Barosaurus Lentus 7. tammikuuta 2009 kello 23.30 (EET)
27. Roquai 8. tammikuuta 2009 kello 20.46 (EET)
28. Jos ihminen julkaisee kaksi kirjaa, hänet voidaan kuulemma jo silloin luokitella kirjailijaksi. --MP-87 & JP-89 8. tammikuuta 2009 kello 20.53 (EET)
29. --Hassa(Ùlý ►) 8. tammikuuta 2009 kello 20.56 (EET)

[muokkaa] Paul Perovuo

KIRJOITA TÄHÄN PERUSTELUT --85.217.4.166 8. tammikuuta 2009 kello 21.22 (EET) Henkilöstä ei ole tarpeeksi puhuttu mediassa. Tosin lehdissä ja internetissä hänestä kertovia uutisia on kerrottu. --85.217.4.166 8. tammikuuta 2009 kello 21.23 (EET) Äänestys päättyy 15. tammikuuta 2009 kello 21.22 (EET).

[muokkaa] Keskustelu

Kannattaisiko tuo merkittävyyskeskustelu ensin käydä artikkelin keskustelusivulla? —kallerna™ 8. tammikuuta 2009 kello 21.43 (EET)

Meinasin keskeyttää äänestyksen, mutta kannattava ääni oli ehtinyt tulla. --M. Porcius Cato 8. tammikuuta 2009 kello 22.30 (EET)

[muokkaa] Kirja

Perovuon "kirja" on 14-sivuinen eripainos Juridiska Tidskriftenissä olleesta (varmaankin sinänsä ansiokkaasta) artikkelista. Artikkeli ei mielestäni täytä kirjan tunnusmerkkejä eikä tällaisenaan ole wikimerkittävyyteen johtava meriitti. Väikkäriin tuollaisia saisi tehtailla kuusi kappaletta, eikä se silti olisi vielä wikimerkittävää. --M. Porcius Cato 8. tammikuuta 2009 kello 22.30 (EET)

Kirja on kirja ja automaattisesti Wikipedia-merkittävä, ainakin niin täällä todistellaan. En jaksanut kovin paljoa googlettaa, mutta Karalahden tapauksen lisäksi kyseinen herra on toiminut puolustusasianajajana ainakin Eljon "Johnny" Liebkingin talousrikousoikeudenkäynnissä, mootoripyöräjengi Bandidosin presidentin murhaoikeudenkäynnissä sekä oikeudenkäynnissä, jossa helsinkiläismuusikkoa syytettiin vaimonsa heinäkuussa 2007 tapahtuneesta murhasta Helsingin Itäkeskuksessa. Kaikki runsaasti julkisuutta saaneita tapauksia. Eli nimikin on näkynyt enemmän lehdissä kuin mitä Wiki-merkittävyydeksi on monesti katsottu riittäväksi. --Jupera 8. tammikuuta 2009 kello 23.09 (EET)

Jos oikein ymmärrän, niin Juperan mainitsemassa kirjassa on 14 sivua[5]. --Otrfan 8. tammikuuta 2009 kello 22.28 (EET)

Jos kerran kirjan menestys ja osakseen saama huomio toisen äänestyksen perusteella ovat epärelevantteja asioita, niin kyllä sitä silloin on kirjan laajuuskin. --Jupera 8. tammikuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Jaaha, eli kyseessä oli protestiääni. No, sitten on turha jatkaa väittelyä. --Otrfan 8. tammikuuta 2009 kello 22.35 (EET)

Meinaatko että ohuemmankin kirjaksi luokitellun julkaisun kirjoittaminen yhdessä sittemmin korkeimman oikeuden presidentiksi yltäneen Olavi Heinosen kanssa ei ole meriitti? --Jupera 8. tammikuuta 2009 kello 22.41 (EET)

[muokkaa] Äänet

[muokkaa] Kannatan poistoa

1. Paul Perovuo on asianajaja. Tämä ei tee hänestä sinänsä merkittävää. Ei ole mitenkään osoitettu, että Perovuo kohoaisi asianajajien suuren massan yläpuolelle ja olisi tämän ammatin harjoittajana erityisen merkittävä. Tällaisia merkitystä esittäviä seikkoja voisivat olla esimerkiksi oppineet julkaisut, palkinnot, Asianajajaliiton puheenjohtajuus tai pitkäaikainen toiminta sen jäsenenä, poliittinen ura valtakunnallisessa politiikassa, profiloituminen jonkin alan merkittäväksi tuntijaksi tms. Jos tällaisesta osoitetaan merkkejä, vaihdan ääneni mielelläni. --M. Porcius Cato 8. tammikuuta 2009 kello 22.13 (EET)
2. Työtä tekevä ihminen. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Samulili 9. tammikuuta 2009 kello 10.07 (EET)
3. Jokainen ihminen on toki laulun arvoinen, mutta jokainen laulu ei ole laulamisen arvoinen. 14-sivuinen juttu ei sitäpaitsi ole kirja vaan vihkonen. Jos sillä meriitillä mitattaisiin, itsekin olisin helposti Wikipedia-artikkelin arvoinen. Onneksi en ole. – Vinksu 9. tammikuuta 2009 kello 10.16 (EET)
4. poistettava.--8I88888I8 9. tammikuuta 2009 kello 11.11 (EET)
5. Sry, peruskauraa. Ei Wikipediaan. --Vnnen 9. tammikuuta 2009 kello 11.29 (EET)

[muokkaa] Vastustan poistoa

1. Kirjailija. [6] --Jupera 8. tammikuuta 2009 kello 22.06 (EET)